Kissimirrin lempituolit!!

 Kukas se siinä maata lötköttää minun tuolissani...eikä suostu katsomaan kameraan, vaikka kuinka maanittelen.Väittää että minun surkimus iPhone-luurilla tulee aina punaiset silmät (No niin ..neidillä ON taivaansiniset)

Tämä istuin kuulemma on tarpeeksi pehmeä  mokomallekin hienohelmalle.

Olin ostanut pienen mini korituolin ja ajatellut, että sepä passaa sekä lastenlapselle että Luzetelle...mutta ei sitten vängän väkisinkään armon neiti tyontänyt pientä söpöä ahteriaan kirpparin korituoliin.Lupasin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista..Ei uskonut minua.

Tämä tuoli kelpaa myös, kun on kunnon nahkapiälys ja vanhanajan käsityötä.
.Mutta kuvaa ei ois saanu laittaa blogiin, kun nyt luulee koko Suomen kansa , että hällä on hullun kiilto silmissä.

Saas nähdä meneekö välit poikki!!

Läppärin ja sulkakynän takana mimmi katsoa killittää.
Tepastelee tietty välillä näppäinten päällä, kun muonitus ei oikein toimi.
Palvelun laatu on jokseenkin kyseenlaista tässä huushollissa.

Jos innostun laulamaan tai hyräilemään hermostuu neiti silmittömästi...tulee minua kohti nyrkki pystyssä ja kynsi valmiudessa kuin Kapteeni Koukku konsanaan.Joskus se onnistuu saamaan veripisaran pusuhuuliltani.Verenhimoinen otus!!

On se kumma, ennen vanhaan ope-korkeeta käydessäni sain aina aloittaa yhteislaulun, kun P:llä on niin kantava ääni...Otin sen silloin kehuna, mutta olen ruvennut EPÄILEEN sitä , kun kissimissinkin korviin sattuu...Nuottikorviin?? En ole kyllä moista viheliäistä mirriä tavannut.Ei se tykkää edes viheltämisestä...
Mitäs minä sitten saan tehdä omassa kodossani????